RT by @VilleNiinisto: ”Toistuvia ja useita lyhyitä sairauspoissaoloja on sangen harvoilla työntekijöillä ja valtaosa lyhyistä poissaoloista johtuu tartuntataudeista”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori @AnninaRop Suomen Kuvalehden hyvässä artikkelissa ensimmäisen päivän sairauspoissaolon palkattomuudesta.

Ropponen jatkaa, että toistuviin poissaoloihin, joissa ei ole sairautta taustalla, tulisi tarttua työpaikoilla ja selvittää, mitkä ovat ne työhön liittyvät tekijät, jotka niihin vaikuttavat.

Niinpä. Sairauspoissaolojen palkattomuuden yhtenä motiivina vaikuttaa olevan krapulasaikuttajien saaminen kuriin. Eikö siihen olisi vaikuttavampia keinoja? Alkoholiongelmainen pitää ohjata hoitoon sen sijaan, että rangaistaan flunssan vuoksi sairastuvia työntekijöitä.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n henkilöstövoimavarojen kehittämisyksikön johtaja @KukkaAnna sanoo samassa artikkelissa KT:n suhtautuvan kriittisesti sairauspoissaolon palkattomuuteen. Muutoksen haitat arvioidaan suuremmiksi kuin hyödyt.

Kukan mukaan riskinä on, että palkaton sairauspäivä voisi toteutuessaan lisätä sairaana työskentelyä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa.

Minusta hallituksen kannattaisi antaa työnantajapuolen näkemyksissä painoarvoa myös näille KT:n näkemyksille, eikä toistuvasti sivuuttaa niitä.

KT on aiemmin varoittanut yhdessä kunta- ja hyvinvointialan pääsopijajärjestöjen kansa, että aikuiskoulutustuen lakkauttaminen pahentaa kuntien ja hyvinvointialueiden työvoimapulaa. Tuen lakkauttamisella on julkisella sektorilla jopa kriittisiä vaikutuksia. Lakkauttaminen vaikeuttaisi lakisääteisten hyvinvointipalveluiden tuottamista.

Hyvin moni suomalainen tietää itse omakohtaisesta kokemuksesta tai lähipiiristään jonkun, joka on aikuiskoulutuksen turvin voinut edetä työurallaan tai vaihtaa ammattia toiseen työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Tämän portin kokonaan sulkeminen ei ole viisasta.

Hallitus on viitann…

[2024-03-23 12:47 UTC]